Matkustaminen Viroon ja Viron sisällä on melko yksinkertaista. Lue tästä kaikki, mitä sinun tulee tietää Virosta ennen lähtöäsi.

Nopeat faktat

Viro on Euroopan Unionin jäsen ja osa Schengen-aluetta. Virallinen valuutta on euro. Virossa voi melkein kaikkialla maksaa kortilla ja lähimaksulla. Käteistä kannattaa varata mukaan, jos liikut Tallinnan tai muiden suurimpien virolaiskaupunkien ulkopuolella.

Virallinen kieli on viro, mutta suurin osa virolaisista puhuu myös sujuvasti englantia. Moni osaa myös suomea, mutta tämän varaan ei kannata laskea.

Yleinen hätänumero on 112.

Virossa liikkuminen

Viro on pieni maa, jossa liikkuminen paikasta toiseen on helppoa. Viro on kompakti, joten sekä turistien että paikallisten on helppo liikkua paikasta toiseen. Liikenneinfrastruktuuri on hyvin kehittynyt, joten voit matkustaa autolla, bussilla, polkupyörällä, lentokoneella tai junalla tai vain kävellä!

Matkustaminen Viroon

Viron rajanaapureita ovat etelässä Latvia, idässä Venäjä ja pohjoisessa Suomi. Vaikka lauttamatka Helsingistä Tallinnaan on suomalaisille helpoin tapa Viroon matkustamiseen, pääsee Virosta maitse, vesitse ja ilmateitse myös moneen muuhun paikkaan Euroopassa. Voisikin sanoa, että Euroopassa kaikki tiet vievät Viroon. 

Terveys ja turvallisuus

Ennen matkaan lähtöä kannattaa aina hankkia matkavakuutus ja Eurooppalainen sairaanhoitokortti, joka mahdollistaa Kelan suorakorvauksen matkan aikana tarvitsemallesi hoidolle. Reseptilääkkeiden unohtuminen kotiin tai loppuminen matkan aikana ei ole ongelma. Kun annat Omakanta-palvelussa suostumuksesi sähköisen reseptin näkymiselle Euroopassa, voit ostaa lääkkeesi lähes 400 virolaisapteekista eri puolilta maata.

Viron hanavesi on kaupunkioloissakin juotavaa ja laadultaan kaikkien EU-normien mukaista, joten oman täytettävän juomapullon mukaan ottaminen on lämpimästi suositeltava ekoteko.

Yleinen hätänumero Virossa on 112. Vaikka maan rikollisuusaste on matala, on ihmistiheissä paikoissa kuten festivaaleilla ja suosituissa turismikohteissa hyvä varoa taskuvarkaita ja huijareita. Pidä puhelimesi GPS-paikannus päällä, jotta sen avulla sinut on hätätilanteessa helpompi paikantaa.

Ongelmatilanteissa voit myös soittaa ulkoministeriön 24/7-päivystysnumeroon +358 9 1605 5555. Soita hätätilanteessa kuitenkin aina ensin 112!

Virossa heijastimen käyttö pimeinä vuodenaikoina on pakollista myös kaupungissa. Poliisi voi sakottaa ilman heijastinta liikkuvaa.

Yleiset juhlapyhät

Yleensä ravintolat ja ainakin supermarkettien tyyppiset kaupat pitävät ovensa auki myös juhlapyhinä. Joulupäivä ja uudenvuodenpäivä ovat ainoat päivät, jolloin suurin osa kaupoista on suljettu. Jos matkustat pyhien aikana, kannattaa varmuuden vuoksi soittaa tai varmistaa netistä ajattelemasi tietyn paikan aukioloajat.

  • 1.1. on uuden vuoden päivä. Hiljaiseloa juhlien jälkeen.
  • 24.2. on itsenäisyyspäivä. Juhlistetaan puolustusvoimien paraatilla aamupäivällä ja juhlaillallisilla perheissä. Presidentti pitää vastaanoton, joka myös televisioidaan.
  • Pääsiäinen eli pitkäperjantai ja pääsiäissunnuntai, viroksi lihavõtted ja munadepühad. Juhlitaan maalis-huhtikuussa kuten Suomessakin. Tarjolla on maitotuotteista valmistettuja herkkuja ja munia, mutta 2. pääsiäispyhä on jo tavallinen arkipäivä.
  • 1.5. on vapunpäivä joidenkin juhlapuheiden kera, mutta merkittävästi vähemmän karnevaalitunnelmaa kuin Suomessa
  • 23.6. on voitonpäivä, jolla juhlistetaan vapaussodan 1919 ratkaisevaa taistelua.
  • 24.6. on juhannuspäivä, viroksi jaanipäev. Eri puolilla maata järjestetään tapahtumia ja festivaaleja. Yksi keskeisimpiä virolaisen kansankalenterin juhlapäiviä.
  • 20.8. on uudelleenitsenäistymisenpäivä. Paikallisten juhlien, konserttien ja perhekokoontumisten välityksellä juhlistettava päivä.
  • 24.-26.12. vietetään joulua.
  • 31.12. on uudenvuodenaatto. Uusi vuosi otetaan vastaan ystävien kesken kodeissa, juhlavin ravintolaillallisin sekä kaupunkien aukioilla ilotulituksin.